Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Keskeiset painopisteet ja strategia

 

Artikla 3 toimii ihmiselämään, vapauteen ja keholliseen itsemääräämisoikeuteen kohdistuvien vakavien ihmisoikeusloukkausten estämiseksi. Keskitymme erityisesti niiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten puolustamiseen, jotka eivät itse pysty puhumaan oikeuksiensa puolesta ja joiden oikeudet ja ihmisarvo usein sivuutetaan tai kiistetään.

 

Toimintamme keskeinen painopiste on edistää jokaisen lapsen yhdenvertaista oikeutta elämään, huolenpitoon ja suojaan väkivallalta. Lapsiin kohdistuva kaltoinkohtelu on yksi aikamme laajamittaisimmista ja vakavimmista ihmisoikeusongelmista. On arvioitu, että maailmanlaajuisesti yli 97 prosenttia kaikesta kuolemaan johtavasta väkivallasta kohdistuu syntymättömiin lapsiin. Myös syntymän jälkeen miljoonat lapset joutuvat kokemaan väkivaltaa, laiminlyöntiä ja hyväksikäyttöä, joka uhkaa lapsen terveyttä ja hyvinvointia tai pahimmillaan hänen henkeään. Myös Suomessa lasten kaltoinkohtelu on todellisuutta: vuosittain noin 9 000-10 000 syntymätöntä lasta menehtyy aborteissa ja noin kolmesataa syntynyttä lasta vammautuu pysyvästi perheväkivallan seurauksena. Keskeinen päämäärämme on puolustaa lasten oikeutta elämään ilman väkivaltaa sekä ennen että jälkeen syntymän.

 

Lapsiin kohdistuva väkivalta on läheisessä yhteydessä sukupuolten väliseen epätasa-arvoon ja tyttöihin ja naisiin kohdistuviin ihmisoikeusloukkauksiin. Lapsen kaltoinkohtelun syynä saattaa olla lapsen sukupuoli: maailmasta on esimerkiksi arvioitu puuttuvan 117 miljoonaa tyttöä sikiön sukupuolen perusteella suoritettavien aborttien takia, ja yli 200 miljoonaa tyttöä on joutunut sukuelinten silpomisen kohteeksi. Lisäksi moni “ei-toivotuksi” leimattu ja tästä syystä jo kohdussa kaltoinkohtelun kohteeksi joutuva lapsi on tullut maailmaan sen seurauksena, ettei asiallista tietoa perhesuunnittelusta tai eettisiä, luotettavia ehkäisyvälineitä ole ollut saatavilla. Joissain tapauksissa syntymättömään lapseen kohdistuva väkivalta voi olla suoraa seurausta naiseen kohdistuvasta väkivallasta tai väkivallan uhasta: raskaus on saattanut saada alkunsa raiskauksesta, tai nainen saattaa päätyä aborttiin väkivaltaisen kumppanin painostamana tai yhteisössä, jossa naisen seksuaaliseen aktiivisuuteen suhtaudutaan niin vihamielisesti, ettei nainen näe mitään muita vaihtoehtoja kuin raskaudenkeskeytyksen. Syntymättömään lapseen kohdistuva väkivalta on usein samalla myös raskaana olevaan naiseen kohdistuvaa väkivaltaa. Kun abortti suoritetaan vastoin naisen tahtoa, kyse ei ole ainoastaan viattoman lapsen elämän riistämisestä vaan myös lapsen äitiin kohdistuvasta kidutuksesta.

 

Varhaiset feministit näkivät abortit ja lapsensurmat naisiakin alentavina ja vahingoittavina vääryyksinä ja oireina naisten oikeuksien puutteellisesta toteutumisesta yhteiskunnassa. Pyrimme rakentamaan sitä maailmaa, josta nämä varhaiset ihmisoikeuspuolustajat unelmoivat – maailmaa, jossa sekä naisten että lasten oikeuksia kunnioitetaan. Tahdomme edistää jokaisen ihmisen seksuaalista itsemääräämisoikeutta ja oikeutta tehokkaaseen, eettiseen perhesuunnitteluun sukupuoleen katsomatta. Kieltäydymme hyväksymästä ajatusta, että naisten oikeuksien kunnioittaminen ja lasten oikeuksien kunnioittaminen olisivat toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Syntymättömien lasten dehumanisoiminen, esineellistäminen ja hävittäminen ei edistä naisten hyvinvointia vaan satuttaa heitä, ja naisten oikeuksien halveksiminen ei palvele lasten asiaa vaan on uhka sekä syntymättömien että syntyneiden lasten oikeuksille. Katsomme, että kaikkien ihmisten yhdenvertaisen ihmisarvon kunnioitus luo parhaan ja kestävimmän pohjan pyrkiessämme rakentamaan yhteiskuntaa, jossa kaikkien ihmisoikeudet toteutuvat – yksilön sukupuoleen ja ikään katsomatta.

 

Artikla 3 on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Toimimme ihmisoikeuksien edistämiseksi rauhanomaisin keinoin, kuten levittämällä tietoa ja vaikuttamalla asenteisiin, edistämällä positiivisia, väkivallattomia vaihtoehtoja mitä tulee perhesuunnitteluun, kriisiraskaudesta selviytymiseen ja lastenkasvatukseen, auttamalla väkivallasta selviytyneitä ihmisiä löytämään apua ja tukea sekä tekemällä aktiivista yhteiskunnallista vaikuttamistyötä:

 

1. Koulutus ja asennevaikuttaminen

Useimmat vanhemmat tahtovat lapsilleen hyvää. Suuressa osassa lapsiin kohdistuvasta kaltoinkohtelusta kyse on tiedon puutteesta. Aborttiin suostuva äiti saattaa todella uskoa, että lapsi hänen kohdussaan on “pelkkä solumöykky”. Kuritusväkivaltaa käyttävä isä saattaa todella uskoa, että lapsen satuttaminen rankaisemistarkoituksessa on hyvä kasvatusmenetelmä. Tyttärensä silvottavaksi lähettävät vanhemmat saattavat todella uskoa, että he tekevät tytölleen palveluksen “ympärileikkaamalla” hänet. Tietämättömyyttä ja vääriä uskomuksia ja ennakkoluuloja on myös monien muiden tasa-arvo- ja ihmisoikeusongelmien taustalla. Ihmisoikeuksien toteutumiseen vaikuttavat käytännössä ennen kaikkea asenteet. Esimerkiksi seksuaalisen väkivallan vastaisessa työssä sekä työssä eettisen perhesuunnittelun edistämiseksi kasvatuksen ja asennevaikuttamisen merkitystä ei voi korostaa liikaa.

 

Tiedon lisääminen ja asenteisiin vaikuttaminen ovatkin tärkeimpiä tehtäviämme. Pyrimme lisäämään tietoisuutta ihmisoikeuskysymyksistä ja pitämään esillä erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten ihmisoikeuksia. Toimintamme pitää sisällään esimerkiksi asiallisen tiedon keräämistä ja levittämistä, koulutusten ja konferenssien järjestämistä sekä pitkäjänteistä ihmisoikeuskasvatus- ja kampanjointityötä.

 

2. Vaihtoehtojen ja tuen tarjoaminen

Asenteiden ja tiedon puutteen lisäksi ihmisoikeuksien toteutumisen esteenä voi olla positiivisten vaihtoehtojen ja tuen puute. Esimerkiksi teini-ikäisen nuoren tai paperittoman siirtolaisen oikeus tehokkaaseen, eettiseen ehkäisyyn saattaa kariutua ehkäisyn korkeaan hintaan. Vaikeassa raskaustilanteessa oleva nainen, jota painostetaan aborttiin ja joka ei saa ajoissa tarvitsemaansa apua ja tukea, saattaa kokea, ettei hänellä ole käytännössä muita vaihtoehtoja kuin abortti. Tuen ja avun tarjoaminen ajoissa on myös keskeisessä osassa syntyneiden lasten kaltoinkohtelun ennaltaehkäisyssä. Lisäksi ne ihmiset, jotka ovat joutuneet henkilökohtaisesti kärsimään ihmisoikeuksien puutteellisesta toteutumisesta yhteiskunnassamme – esimerkiksi naiset, jotka ovat joutuneet kokemaan seksuaalista väkivaltaa tai joilla on takanaan kipeä aborttikokemus – tarvitsevat apua ja tukea toipumiseen.

 

Pyrimme lisäämään tietoisuutta väkivallattomista vaihtoehdoista mitä tulee perhesuunnitteluun, kriisiraskaudesta selviytymiseen ja lastenkasvatukseen. Teemme työtä sen eteen, että hankalassa tilanteessa olevat lapsiperheet sekä kriisiraskaustilanteessa olevat tytöt ja naiset löytäisivät tarvitsemansa avun ja tuen. Levitämme myös tietoa esimerkiksi abortin kokeneille tai seksuaalisesta väkivallasta selviytyneille suunnatuista tukipalveluista ja vertaistukiryhmistä ja pyrimme lisäämään tietoisuutta siitä, miten tavallinen ihminen voi auttaa ja tukea väkivaltaa kokenutta. Lisäksi tarjoamme konkreettista apua erityisen haavoittuvaisessa asemassa oleville ihmisille yhteistyössä muiden järjestöjen ja yhteisöjen kanssa.

 

3. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Ihmisoikeuksien turvaaminen vaatii tietoisuuden lisäämisen sekä ruohonjuuritason auttamistyön ohella myös yhteiskunnallisia uudistuksia ja poliittista tahtoa. Kyse on arvovalinnoista. Käytämmekö yhteiskuntamme resursseja mieluummin sen turvaamiseen, että nuorten ihmisten oikeus laadukkaaseen seksuaalikasvatukseen ja tehokkaaseen ehkäisyyn toteutuu, vai maksammeko mieluummin sukupuolitaudeista, suunnittelemattomista raskauksista ja raskaudenkeskeytyksistä koituvan taloudellisen ja inhimillisen hinnan? Suuntaammeko verovaroja mieluummin syntymättömän ihmiselämän lopettamiseen vai lapsiperheiden tukemiseen, adoption edistämiseen ja väkivaltaa kokeneiden auttamiseen? Turvaammeko kaikkien ihmisten oikeuden tasa-arvoiseen suojaan ihmisoikeuksia loukkaavalta syrjinnältä, vai ovatko toiset ihmiset lain edessä tasa-arvoisempia kuin toiset?

 

Tällä hetkellä yhteiskuntamme ei ainoastaan laiminlyö velvollisuuttaan puolustaa myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeuksia, vaan saattaa päinvastoin edistää ja jopa vaatia tiettyjen ihmisten perusoikeuksien loukkaamista. Katsomme, että tilanne on kestämätön. Yhteiskunnan tehtävä on turvata ihmisoikeudet, ei polkea niitä.

 

Pyrimme edistämään yhteiskunnallista muutosta nostamalla esiin epäkohtia ja herättämällä niistä keskustelua, kampanjoimalla muutoksen puolesta sekä pitämällä yhteyttä päättäjiin ja viranomaisiin. Lisäksi kannustamme jäsenistöämme vetoamaan tarvittaessa muidenkin maiden vallanpitäjiin ihmisoikeuksien kunnioittamisen puolesta.

 

 

Olemme vakuuttuneita, että tiedon lisääntyessä ja asenteiden muuttuessa, avun ja tuen tavoittaessa yhä useammat sitä tarvitsevat ihmiset ja yhteiskuntamme päättäjien herätessä toimimaan ihmisoikeuksien edistämiseksi muutos on todella mahdollinen. Voimme yhdessä tehdä Suomesta yhteiskunnan, jossa jokaisen ihmisen oikeutta elämään, vapauteen ja keholliseen itsemääräämisoikeuteen kunnioitetaan hedelmöittymisestä alkaen. Visiomme voi kuulostaa nyt epärealistiselta, mutta tosiasiassa se on suunnilleen yhtä “epärealistinen” kuin visio yhteiskunnasta ilman laillista orjakauppaa tai visio yhteiskunnasta, jossa naisilla on äänioikeus, oli aikoinaan. Ihmisoikeusrikkomuksia on tapahtunut ennenkin. Asiat ovat muuttuneet paremmiksi ennenkin. Kysymys ei ole, onko muutos mahdollinen. Kysymys on, tuleeko muutos tapahtumaan meidän elinaikanamme vai lastenlastenlastemme elinaikana.

 

Jos se on meistä kiinni, tahdomme antaa lastenlastenlapsillemme mahdollisuuden elää maailmassa, jossa heidän oikeutensa elämään ilman väkivaltaa ei ole mielipiteitä jakava kiistakysymys vaan yleisesti hyväksytty tosiasia. Tahdomme jättää tuleville sukupolville maailman, jossa kaikkien ihmisten ihmisoikeuksien kunnioittaminen ei ole radikaalia vaan itsestäänselvää.

 

Muutoksen on lähdettävä liikkeelle jostakin. Suomi on historiallisesti ennenkin ollut edelläkävijä ihmisoikeusasioissa: naiset saivat maassamme äänioikeuden aikana, jolloin naisten yhtäläisten poliittisten oikeuksien turvaaminen oli vielä ennenkuulumatonta valtaosassa maailmaa. Miksemme siis voisi olla edelläkävijöitä tälläkin kertaa?

 

 

 

”The time is always right to do what is right.”

-Martin Luther King, Jr